Savon Pakanat

Tämä vuosi koostui työnteosta mahtavien työkavereiden kanssa, 3D-tulostamisesta ja juoksemisesta. Rahanmeno oli myöskin ennennäkemättömän päätähuimaavaa, sillä ostin helvetin kalliin 3D-tulostimen sekä sängyn. 8I En ole koskaan aiemmin ostanut sänkyä: joko olen saanut käyttää jotain sukulaisilta yli jäänyttä tai nukkunut vaahtomuovipatjalla. Patjalla olikin tullut nukuttua useampi vuosi, mutta kun aloin heräillä pitkin yötä siihen, että milloin mikäkin raaja tai jopa lantio on puutunut ja aamulla piti järestään napsia särkylääkkeitä järkyttävään hartiajumiin, tulin siihen tulokseen, että kyllä se sänky on nyt aika ostaa. (8' Enkä ole katunut. ö.ö Sen sijaan tulostimen kanssa katumuksen tunteita on ollut enemmänkin, sillä välillä tuo riivattu masiina tekee ihan järkyttävän huonoa jälkeä. >:C Vähän harmittaa myös se, että jos olisin odottanut pidempään, markkinoille olisi tullut parempi malli suunnilleen samaan hintaan. E8 Mutta no, tämmöistä se aina elektroniikan kanssa on. Kyllä tuokin pääpiirteissään pelittää, välillä vaan pitää manata pahoja henkiä pois. (8'


Sivuja saatu valmiiksi:

2009: 11
2010: 9
2011: 21
2012: 21
2013: 32
2014: 33
2015: 34
2016: 20
2017: 17
2018: 40
2019: 6
2020: 22
2021: 25
2022: 31
2023: 31
2024: 20

Sivuja ei tullut valmiiksi niin paljoa, kuin olisin toivonut; työhommat verottivat aikaa ja jaksamista. Tavoitteena kun oli 36 sivua, joista melkein puolet jäi puuttumaan... (8' Tahtia on myös hidastanut perfektionismi, (yllätys, yllätys) siitä on ihan helvetin vaikea päästä eroon. 8I Ja myöskin se, että tavoitteeni on tunkea sivuille enemmän ruutuja, kuin aikaisemmissa sarjakuvissa.

Viime vuoden katsauksessa fiilistelin, kuinka paljon kivempaa Selvänäkijää on piirtää kuin Grand jetéä. Nykyään fiilikset ovat suurimmaksi osaksi neutraalit: se on kuin työtä, samaan tapaan kuin Grand jeté. Mutten myöskään usko, että mikään pitkä sarjakuva voisi muutenkaan olla koko ajan pelkkää hypeä ja parasta maailmassa. Hyväksyn siis mielelläni neutraalin fiiliksen. -u-

Parhaita hetkiä ovat olleet ne, kun olen saanut toteutettua jonkun pitkään mielessäni pyörineen vision, kuten vaikka onnistunut piirtämään jostain hahmosta erityisen paljon itsensä näköisen. Vaikeimpia hetkiä puolestaan ovat tuottaneet kirotut sivut ja niiden piirtäminen. (8 Ne ovat aiheuttaneet muun muassa paljon viivyttelyä ja muihin harrastuksiin unohtumista. Jännästi aina kuvakäsiksessä luonnostelu tyssää niihin. Sarjissivulla kaikki muu saattaa valmistua viikkoja ennen kirottua ruutua. Näin kreisikomediaa ja sota-draamaa aiemmin piirtäneenä niiden impakti on tullut itselleni yllätyksenä.


"Saavutukset"

En ole varma, kun en ole pitänyt kirjaa, mutta minusta tuntuu, että olen julkaissut tänä vuonna eniten sivuja per vuosi, yhteensä 32 kpl.


Mietteitä vuodesta 2025

En usko, että saan töitä taas pariin vuoteen, niin jospa 2025 saisin sen 36 sivua aikaiseksi. -w- Ensimmäinen luku tulee valmiiksi ja kiva olisi, jos saisin toisen luvunkin taputeltua. ö.ö Haluaisin myös keksiä mitä jännää teen noilla luvun kansilla, vai menenkö vaan kliseisen kautta. Ja toivon, etten aja itseäni burn outtiin joulukalenterilla. E8


Vaikka tarina onkin vasta hyvin alussa, haluaisin kuulla, mitä ajatuksia teille on Selvänäkijä-sarjakuvasta tähän mennessä herännyt. :3 Sana on täysin vapaa, mutta tässä myös muutamia kysymyksiä, jos niitä haluaa miettiä. c: Onko mitään spekulointeja, mitä juonessa tulee tapahtumaan? >:D Kannustatteko Diazaa vai Arleaa? Vai toivotteko, että molemmat kuolevat? >8D Vaiko että he oppivat tulemaan toimeen ja muodostavat lopulta sydäntälämmittävän äitipuoli-tytär-suhteen? =w= Epäilen, että vielä tässä vaiheessa hahmoista on muodostunut juuri minkäänlaista mielipidettä, mutta kertokaa silti, jos joku on suosikkinne tai inhokkinne. :3 Hahmojen psykoanalyysit ovat myös aina tervetulleita. >XD


Mutta joo, tällaistä tällä kertaa. XD Hyvää uutta vuotta kaikille ja toivottavasti projektinne onnistuvat, koneenne osaavat käyttäytyä nätisti ja elämä tuo tullessaan kivoja yllätyksiä! Ö.Ö

---

Seuraava sivu ilmestyy 13.1!