Savon Pakanat

Vuoden 2022 kriisien seurauksena koitin saada apua mielenterveyteni kohentamiseen, mutta kun terveyskeskuksen hoitaja alkoi tyhjästä raivota minulle, tulin siihen tulokseen, ettei tässä maassa saa tarvittavaa apua, jos ei ole varaa maksaa tonni kaupalla yksityiselle sektorille. :) Eikä sillä, että luottoni näihinkään kallonkutistajiin olisi ollut taloudellisen riskin arvoinen, sillä aiemmat kokemukseni heistä ovat olleet samaa luokkaa kuin hypnoosista, energiahoidoista ja kaukoparannuksesta: plaseboa. Masennuslääkkeitä olisi kyllä tuputettu, mutta koin olevani jo vähän liian vanha uskomaan niidenkään tehoon: nämä taikanapit eivät nimittäin viimeisimpien tutkimusten mukaan olekaan niin kaikkivoipia, kuin on uskottu. 8) En nyt löydä tähän hätään sitä Ylen Tiedeykkösen jaksoa, jossa ihan kotimainen asiantuntija aiheesta kertoi, mutta maailmalta on kuulunut paljon samansuuntaista:
Dr. Josefin video
Medical Secretsin video

Myöskin kokemukseni kallonkutistajista on hyvin samanlainen, mitä näissä esimerkeissä tuskaillaan:
Dr. Scott Eilersin video
HealthyGamerGG:n video

Aloin selvittää mitä voisin asialle tehdä, koska en jaksa viettää loppuelämääni masentuneena paskana. 8) Useista eri lähteistä löysin, että liikunta, tarkemmin ottaen hengästyttävä, hien pintaan nostava liikunta auttaisi. Niinpä päätin kokeilla ja vuoden 2023 puolella aloin säännöllisesti kävellä noin 5km lenkkiä, jossa välillä on kivaa pikku metsikköäkin. En rehellisesti sanottuna uskonut, että se auttaisi, koska eihän mikään muukaan tähän mennessä ollut oikeasti auttanut. Mutta sitten yhdellä lenkillä, metsäkohdassa päässä napsahti, ja tuli fiilis, että ehkä kaikki ei olekaan niin huonosti kuin kuvittelen.

Tästä rohkaistuneena jatkoin lenkkeilyä, mutta kävely on minusta hemmetin tylsää ja hidasta. Niinpä aloin sisällyttää reitille pieniä juoksupyrähdyksiä, että ne kuluisivat nopeammin. Vaatteethan siinä alkoi ennenpitkää hikeentymään ja ihmiset katsoivat oudosti, kun juoksentelin kadulla arkivaatteessa. E8' Niinpä hankin verkkarit, ja jo se riitti siihen, että ketään ei kiinnostanut enää. =w= Vähän myöhemmin tuli hankittua myös tekninen paita ja juoksuvyö, mihin sai kivasti juomapullon mukaan.

Paras ennätys tältä ajalta oli suunnilleen kilometri yhtenäistä juoksua, ja aloin miettiä, että ehkä haluaisin alkaa harjoitella juoksemista enemmänkin, mutten oikein tiennyt miten se kannattaisi tehdä itseään rikkomatta. Sitten sain joululahjaksi urheilukellon, jonka kännykkäsovelluksessa oli eri valmentajien treeniohjelmia. Kun toukokuussa maa oli sulanut, päätin alkaa hurjaksi, ja otin työn alle 5km juoksuohjelman. Ensimmäisessä harjoituksessa piti juosta kaksi minuuttia ja melkein läkähdyin hengiltä. 8'D

Seuraavatkin harjoitukset olivat brutaaleja, ja lenkkien pituus vaan kasvoi armotta joka viikko. Olisihan siinä voinut toki välissä kävelläkin, mutta perfektionismi taas kerran tuli tielle: ajattelin, että sitä ei silloin "lasketa" onnistuneeksi. Kun tavoitematka sitten nousi kolmeen kilometriin, iski epätoivo. Ajattelin, että "Enhän minä ole tyyppi, joka jaksaa juosta noin pitkää matkaa." No, se oli sitten se kerta, kun jouduin nöyrtymään ja kävelemään välissä. Ja seuraavalla viikolla pitikin jo juosta neljä kilometriä. E8 Pelkäsin, että harjoittelu menee nyt ihan huijaamiseksi, enkä mitenkään saisi sitä nelosta pelkästään juoksemalla täyteen.

Yhden harjoitusjuoksun aikaan aloin olla aika väsynyt ja reitillä eteen tuli koiranulkoiluttaja. Ajattelin, että olisi tosi vaivaannuttavaa vaan juosta jonkun taakse ja jäädä siihen kävelemään. E8 Niinpä tsemppasin itseäni sen verran, että ohitin heidät. Mutta olisihan sekin tosi vaivaannuttavaa, että ohittaa toisen ja jää siihen eteen kävelemään. Niinpä jatkoin vähän pidemmälle. Ja kun tuntui, etten vielä ihan ole kuolemassa, voisin kasvattaa vähän lisää välimatkaa. Ja kun ei vieläkään tuntunut liian pahalta, jatkaa vielä vähän matkaa. Kohta huomasin, että olinkin juossut ihan hemmentin pitkän matkan. ö_ö Aloin ajatella, että ehkä se nelonen sittenkin onnistuisi... Eikä se helppoa ollut, mutta onnistuihan se. :D Sen jälkeen mikään matkan pidennys treeniohjelmassa ei ole tuntunut ylivoimaiselta.

Viimekuussa suoritin loppuun 10km juoksuohjelman. Juoksin tunti 8 minuuttia yhteen putkeen, mikä on todella hämmentävää, kun miettii, miten vaikeaa alussa oli jaksaa edes kaksi minuuttia. Myös juoksemisen luonne on muuttunut tässä treenatessa yllättävästi: ennen ohjelmia juoksin, läkähdyin ja olin tyytyväinen siihen, että tein parhaani ja nyt en jaksa enempää. Nykyään taas olotila lähestyy läkähtymistä, muttei koskaan saavuta täydellistä stoppia. :D

Itselle hämmentävintä tässä kaikessa on ollut se, etten ole koskaan tykännyt urheilusta. Koululiikuntaan liittyi toisinaan ihan kivojakin hetkiä, mutta inhosin sitä ainaista kilpailua ja toisiin vertaamista, mitä kaikki tunnit olivat. >:c Muutaman kerran olen peruskoulun jälkeen saanut päähäni, että täytyypä kehittää lihaskuntoa, mutta ne ovat jääneet aina parin kuukauden mittaisiksi pätkiksi. Nyt taas tuntuu, että olen löytänyt itselleni sopivan lajin. :3 Se on ilmaista (paitsi varusteet), saan suorittaa sitä yleensä omassa rauhassani, eikä epämääräiset ihmiset tule häiritsemään. (Kerran lähti joku häirikköporukka perään, mutta eivätpä saaneet kiinni! >8D ) Ja mikä parasta: ei tarvitse haastaa muita kuin itseään. Sitä olenkin tehnyt ahkerasti, sillä VO2max arvoni on noussut tämän vuoden aikana 19 yksikköä. ö.ö

Onko tästä sitten ollut mitään hyötyä mielenterveydelle? Kyllä on. Ehkä helpoin tapa kuvata sitä miettiä peliä, jossa ahdistavien ajatusten määrä pysyy vakiona, mutta jos käyt juoksemassa, saat X määrän kortteja, joilla automaattisesti skippaat ahdistavia ajatuksia. Ja sitten kun kortit alkaa loppua, tajuaa, että voisi ehkä käydä nyt lenkillä uudestaan, ennen kuin pää leviää. E8

Hankalin aika tulee olemaan tämä talvi, kun en ole tuonne -20 asteeseen lähdössä sinkoilemaan. Mutta, kai sitä pari kuukautta saisi taas lihaskuntoa harrastettua, ettei kunto kokonaan romahda. Ensi vuonna olen miettinyt kokeilevani eri valmentajan 10km juoksuohjelmaa ja harkitsen jopa puolimaratonia, jos kymppi alkaa sujua helposti. :D


TL;DR: Liikunta auttaa masennukseen oikeasti.

---

Vuoden viimeiset sivut ilmestyvät 30.12! 8O